2Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,

3Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;

4Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;

5Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.

6Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.

7Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.

8Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.

9Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.

10Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.

11Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.

12Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.

13Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;

14Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.

15Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:

16Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.

17Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,

18Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.

19Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.

20Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.

21Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.

22Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.