2Te olette miehet; taito kuolee teidän kanssanne.

3Minulla on niin sydän kuin teilläkin, enkä ole alemmaisempi teitä: kuka se on, joka ei näitä tiedä?

4Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niinkuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan.

5Hän on ylönkatsottu kynttiläinen ylpeiden ajatuksissa, valmistettu, että he siihen loukkaavat jalkansa,

6Ryövärein majoissa on kyllä, ja he härsyttelevät rohkiasti Jumalaa, ehkä Jumala on sen antanut heidän käteensä.

7Kysy siis eläimiltä, ja he opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, ja he sanovat sinulle.

8Taikka puhu maan kanssa, ja hän opettaa sinua; ja kalat meressä ilmoittavat sinulle.

9Kuka se on, joka ei kaikkia näitä tiedä, että Herran käsi on ne tehnyt?

10Että hänen kädessänsä on kaikkein elävien sielu, ja kunkin lihan henki?

11Eikö korva koettele puhetta, ja suu maista ruokaa?

12Vanhoilla on taito, ja pitkä-ijällisillä ymmärrys.

13Hänen tykönänsä on taito ja voima; hänen on neuvo ja ymmärrys.

14Katso, koska hän kukistaa, niin ei auta rakentamaan: koska hän jonkun salpaa, niin ei kenkään taida avata.

15Katso, koska hän pidättää veden, niin kaikki kuivettuu, ja koska hän laskee, niin se kääntää maan.

16Hän on vahva Ja pysyväinen: hänen on se joka eksyy, ja se joka eksyttää.

17Hän johdattaa kavalat niinkuin saaliin, ja saattaa tuomarit tyhmäksi.

18Hän päästää kuningasten siteet, ja vyöttää heidän kupeensa.

19Papit vie hän niinkuin saaliin, ja väkevät kukistaa.

20Hän vääntää pois totisten huulet, vanhain toimen ottaa hän pois.

21Hän kaataa ylönkatseen päämiesten päälle, ja voimallisten väkevyyden hajoittaa.

22Hän ilmoittaa pimiät perustukset, ja kuoleman varjon saattaa hän valkeuteen.

23Hän saattaa kansat suureksi, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää kansan, ja taas vie pois heidät.

24Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä korvessa, jossa ei tietä ole.

25Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää heitä kuin juopuneita.