1Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. (H55:2) Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.

2Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;

3Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.

4Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.

5Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.

6Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!

7Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, Sela!

8Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.

9Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.

10He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.

11Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.

12Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.

13Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:

14Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.

15Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä.

16Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.

17Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.

18Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.

19Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, Sela! jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.

20He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.

21Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.

22Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.

23Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.